Aiemmat näytelmät:

  1. Murha kunnanhallituksen kokouksessa  2018
  2. Murha Kalveniuksen kartanossa 2019

    Eletään 1930-luvun Suomessa, pienessä Kalvolan pitäjässä. Pitäjän mahtimies, Werner von Kalvenius on luonut rikkautensa kiviteollisuuden parissa, joista ansioista hänelle on myönnetty kauppaneuvoksen arvonimi. Aatelisarvo periytyi Ruotsinvallan aikaan kunnostautuneelta esi-isältä, jolle myönnettiin palkkioksi iso maatila Hämeestä. Esi-isä otti nimekseen Kalvenius, josta perimätiedon mukaan Kalvola sai nimensä. Kalveniuksen kartanossa elää myös Wernerin sisar, Gudrun, vanhapiika, jonka kohtaloksi koitui huijaava sulhanen, joka Gudrunin perintörahat mukanaan lähti ostamaan pariskunnalle kartanoa, koskaan palaamatta. Veljensä armopaloilla elelevä Gudrun koettaa esittää osaansa kartanon neitinä pystyssä päin, vaikka julma veli aina välillä muistuttelee huijarisulhasesta ja olemattomasta Klaukkalan kartanosta.

  3. Veronkerääjän murha Sattulassa 2020
  4. Metso soitimella 2020
  5. Tapahtui 1881. 2021 
  6. Murha Täysihoitolassa 2021
  7. Niskavuoresta nykyaikaan 2022
  8. Viimeinen viikkopalaveri 2022
  9.  Nuija 2023
  10. Haaveita tanssilavan luona 2023
  11. Veronkerääjän murha Taljalassa. 2023 ja 2024 
     (Uusin konsepti, teatteria maisemassa) 

    Eletään 1700-luvun Ruotsi-Suomessa, pienessä Taljalan kylässä. Kruunun virkamiehenä kyliä kiertävä veronkerääjä Pietri Simeoninpoika on kadonnut, jälkiä jättämättä.
    Hänen vaimonsa haluaa puhdistaa miehensä kunnian ja muiston, "koska ne pahat juorupuheet, joiden mukaan mieheni, ahkera ja tunnollinen ja kruunulle alati uskollinen virkamies, olisi häipynyt keräämiensä verotaalereiden kera, kruunua hävyttömästi pettäen, eivät voi olla totta."

    Näytelmä on liikkuvaa kesäteatteria, jossa yleisö kulkee veronkerääjän vaimon johdattamana kylän raittia, kuulustellen kyläläisiä ja katoamismysteeriä selvittäen.

  12. 5-vuotis juhlanäytäntö: "Murha kunnanhallituksen kokouksessa 2023".

  13.  Joulukalenteri. 24 luukkua avautuu ja niistä astuu esiin mitä erilaisempia hahmoja,    jotka  liittyvät enemmän tai vähemmän aiempiin näytelmiin. Esitys koettelee hyvän maun   rajoja. Luukku 24 paljasti yllätyspukin.   Kesto 1,5 tuntia
  14.  Kaksi naista puistossa. Pieni herkkä kertomus yksinäisyydestä ja kaiken muuttavasta ystävyydestä.  2023-2024 useita tilausnäytöksiä.
  15. Yksinäisten sydänten tanssi. Mitä tapahtuu kun Houru-Joose ja Läski-Leena  kohtaavat  ja päättävät osallistua Tanssii tätien kanssa kisaan- vai mikä se nyt oli?
  16.  Haaveita tanssilavan luona 2024 Viiala.
  17. Lähtöjä 2025. Näytelmä on läpileikkaus maamme 1900-luvun historiaan tavallisen ihmisen näkökulmasta.

    Tapaamme Elman, joka on lähdössä kotiapulaiseksi Amerikkaan, sekä työläisvaimon, viemässä ruokaa vangitulle miehelleen Tammisaaren leirille. Hyvästelemme pariskunnan, joka on lähdössä Neuvostoliittoon, rakentamaan työläisten paratiisia.

    Asemalle saapuu myös nainen, joka on joutunut jättämään kotinsa Karjalassa, jo toisen kerran.
    Nyt edessä on - "ei mittään, elämää taas toisten nurkissa."
    Asemamies Huuskonen kohtaa myös hienon naisen, lähdössä Suomi-Filmin koekuvauksiin,
    sekä perheväkivaltaa kokeneen naisen, joka miettii lähteäkö vai ei?
    Kun aikoinaan sotalapseksi Ruotsiin lähetetty nainen astuu junasta saa se Huuskosen jälleen miettimään sodan mielettömyyttä ja ihmisen kykyä selviytyä.
    Iloisempiakin lähtijöitä saapuu, heitä Huuskonen koettaa neuvoa ja evästää, niin kuin elämää paljon nähneellä tapana joskus onkin.
    Vuosien myötä Huuskonen miettii kohtaamisia, tuumien löysikö jokainen sen, mitä lähti hakemaan, kävikö kaikille hyvin?

    Näytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut Ritva Rask.

    "Lähtöjä – tarinoita asemalaiturilta syntyi kiinnostuksesta historiaan ja ihmisten tarinoihin. Näytelmässä puheenvuoron saavat sekä maamme vaikeimpia vuosia eläneet, sotien keskellä paikkaansa etsivät ihmiset, kuin nousukauden myötä tulevaisuuteen uskovat ja uutta etsivät lähtijät", Rask kuvaa.

    Vaikka tarinat sijoittuvat 1900-luvun eri vuosikymmenille, yhtymäkohtia voi löytää myös tähän päivään.

    "Tämä aika toistaa mennyttä. Ihmiskunta elää jälleen epävarmuuden aikaa, aikaa joka synnyttää uusia lähtijöitä ", Rask toteaa.